"If Jesus needed prayer, we need prayer even more." (suom. "Jos Jeesus tarvitsi rukousta, me tarvitsemme sitä vielä enemmän.") luki yhdessä uutislehdessä, jonka toimittaa yksi maailman suurimmista radiolähetysjärjestöistä. Tämä pysäytti minut. Näinhän se juuri on. Jeesushan rukoili Getsemanessa ennen kuin hänet vangittiin. "Jeesus lähti kaupungista ja meni tapansa mukaan Öljymäelle. Opetuslapset seurasivat häntä. Tultuaan sinne Jeesus sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen." Itse hän meni vähän edemmäs, kivenheiton päähän, polvistui ja rukoili: "Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun." Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä. Suuressa tuskassaan Jeesus rukoili yhä kiihkeämmin, niin että hänen hikensä vuoti maahan veripisaroiden tavoin. Kun hän sitten nousi rukoilemasta ja tuli opetuslasten luo, hän tapasi heidät nukkumasta murheen uuvuttamina. "Mitä? Nukutteko te?" hän sanoi. "Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen."" (Luuk. 22:39-46).
Näistä Raamatun jakeista nähdään, että Jeesus oli rukouksen tarpeessa, vaikka hän on Jumalan poika. Miten se voi olla mahdollista? Jeesus on sekä Jumala, että ihimnen. Hän tarvitsi vahvistusta, jotta kestäisi edessä olevan kouleman ristin puulla. Vaikka Hän on Jumalan poika, Hän tarvitsi Jumalan opastusta. Ja vaikka Jeesus on myös ihminen, hän totteli Jumalan tahtoa. Hän ei vastustanut, vaikka rukouksessaan Hän pyysi "Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun." (Luuk. 22:42).
Jeesusksen opetuslapset myös tarvitsivat rukousta. Mutta mitä he tekivät? He nukkuivat. Ja tässä nähdään, että vaikka Jeesus tarvitsi rukousta, me tarvitsemme sitä vielä enemmän. Ettemme joutuisi kiusaukseen. Siksi miedän pitäisi rukoilla aina kun se vaan on mahdollista. Onhan olemassa tälläinen sanonta, "Rukoile ja työtä tee!", ja niinhan meidään pitäisikin tehdä, ettemme joutuisi kiusaukseen. Vaan, että voisimme Herran nimessä vastustaa sitä. Ja siksi me tarvitsemme rukousta. Sillä rukouksen voimalla, voimme kesää pahimmatkin kiusaukset ja vaikeudet. Matteuksen evankeliumissa luvussa 26 ja jakeessa 41 sanotaan, "Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko.". Ja Luukkaan evankeliumissa luvussa 21 ja jakeessa 36 sanotaan, "Pysykää siis alati valveilla ja rukoilkaa itsellenne voimaa, jotta selviäisitte kaikesta siitä, mikä on tapahtuva, ja kestäisitte Ihmisen Pojan edessä.". Ja vielä Efesolaiskirjeessa luvussa kuusi ja jakeessa 18 sanotaan, "Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien puolesta.".
On pakko myöntää, etten itsekkään aina muista rukoilla. Mutta aina kun muistan, rukoilen, olimpa bussissa, työpaikalla, kaupassa tai retkellä. Aina ei ole helppoa rukoilla, mutta jos ei anna periksi ja rukoilee, pian huomaa, että rukous auttaa ja antaa voimia. Siksi vaikka kuinka vaikealta rukoileminen tuntuisi, älä anna periksi, vaan rukoile Jumalalta apua rukoilemiseen. Ja jos ei muuten rukous suju, niin aina voi rukoilla Isä meidän -rukousta. Muista, että Jumala kuulee rukouksesi aina. Ja vaikka tuntuisi, ettei Jumala vastaa rukoukseesi tahtoamallasi tavalla, muista että Jumala kuulee ja hän vastaa myös ruokukseesi ajallaan. Jopa Jumalan äänettömyys voi olla vastaus rukoukseesi. Luota Jumalaan täysin.
Rukous on elintärkeä asia. Ilman sitä ja uskoamme Jumalaan, sekä Jumalan sanaa, olisimme eksyksissä. Siksi nyt en voi muuta kuin kehottaa rukoilmaan. Rukoile itsesi puolesta, perheesi, sukulaisesi, kavereittesi ja tuttaviesi puolesta. Rukoile jopa vihamiehiesi puolesta! Mutta ennen kaikkea pyytäisin sunut rukoilemaan lähetystyön puolesta. Koska maailmassa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole vielä kuulleet Jumalasta ja Jumalan suurista teoista. Jotkut ihmiset asuvat jopa niin syrjäisillä auleilla, ettei sinne helpolla pääse. Joten heille on ainoa mahdollisuus kuulla Jumalasta ja Jeesuksen sovitustyöstä radion kautta. Joten, pyydän että rukoilisit myös radiolähetystyön puolesta. Kiitos!
Ja nyt vielä voimme rukoilla:
"Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä,
niinkuin taivaassa,
Anna meille tänä päivänä meidän,
jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niinkuin mekin annamme anteeksi niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta,
voima ja kunnia iankaikkisesti.
Amen."
Rukoile ja työtä tee!
6.7.2008
5.7.2008
hiljaisia mietteitä

Nyt kun miettii menneitä viikkoja, huomaa, että aika menee nopeasti. Miksi lapsena tuntui, että aika menee hitaasti? Siksikö, että aina odotti, että tulisi synttärit? Vai siksikö, että kaikki tuntui niin isolta ja pitkältä? Ja silti Raamatussa sanotaan, "Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki." (Ps. 90:4). Ja näin myös, "Mutta älkää te, rakkaat ystävät, unohtako tätä: Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä." (2. Piet. 3:8). Tämä käikki kertoo, että aika on rajaton käsite. Se koko ajan menee, eikä koskaan pysähdy. Mutta meidän pitää muistaa, että aika on Jumalan käsissä koko ajan. Hän hallitsee ajan, koko maailman, koko universumin, kaikki maailman käsitteet. Hän on alffa ja omega. Alku ja loppu.
Miksi ihmeessä mä moisia nyt mietin? Siksi, että olen pohtinut asiaa viime aikoina aika paljon. Varsinkin aika -käsitettä. Vastahan mä äsken aloitin opiskeluni, ja jo nyt opiskeluistani on menny kaksi vuotta. Miten se voi olla mahdollista? Niin se vain on. Aika on todistajana.
Kun miettii Jumalaa, huomaa ettei Häntä pystytä sisälyttää mihinkään käsitteeseen. Jumala on vain niin suuri ja rajaton, ettei häntä voi rajata yhteenkään käsitteeseen. Hän on kaikissa maailman käsiteissä, mutta silti ei ole yhdessäkään. Miten se näin voi olla? Hänhän on niin suuri ja rajaton, ettei mahdu yhteeenkään käsitteesen. Niin hän on, mutta kaikki maailman käsitteet sisältävät Jumalan luomistyön. Joten jos kaikki maailman käsitteet sisältävät tavalla tai toisella Jumalan luomistyön, niin Jumala on jokaisessa maailman käsitteessä. Mutta silti Jumala ei ole yhdessäkään käsitteessä. Se johtuu Jumalan rajattomuudesta ja suurudesta. Jumala on kaikkivoiva.
Jumala rakastaa meitä, mutta vihaa meidän syntiämme. Tämä kuulostaa mahdottomalta. Miten se voi olla niin? Mehän tiedetään omista elämistämme, ettei voida rakastaa jos viha on vallannut meidät. Joiten, miten Jumala voi rakastaa meitä, jos hän vihaa synnin. Jumala on rajaton. Jumala on kaikkivoiva. Ja juuri sen takia "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän." (Joh. 3:16). Jumala rakastaa meitä edelleen. Hän haluaa, että tulisimme hänen luo juuri sellaisina kuin olemme, epätäydellisinä, vajavaisina ja syntisiä, sillä hän haluaa antaa meille syntimme anteeksi. Hän rakastaa meitä. Hän uhrasi puolestamme ainoan Poikansa ristin kuolemalla, jottei meidän täytyisi kärsiä syntiemme puolesta. Meidän ei tarvitse muuta, kuin tulla risitin eteen ja antaa sydämemme ja synnimme Jumalalle. Tässä näkyy Jumalan rajaton rakkaus meitä kohtaan. Uskotko tälläiseen Jumalan rakkauteen?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)