Kadoksissa

Miten onkaan paljon maailma muuttunut neljässä vuodessa! Se ei ole yhtään enää sama. Ei lainkaan. Kaikki on muuttunut. Ei vain maailma, vaan jopa minä itse. Miten voi olla totta, että näin lyhyessä ajassa kaikki voi muuttua päälailleen? Näenkö minä unta, vai onko se totta? Missä minä elän? Millainen maailma minua ympyröi? Miten voin itse vaikuttaa tähän nopeaan maailman muutokseen? Mitä voin tehdä?

Tuntuu siltä että kaikki ovat kadoksissa. Kukaan ei teidä minne menisi, mitä tekisi. Kaikki tuntuu niin tyhjältä ja turhalta. Onko elämä turhuuksien turhuus? Ei todellakaan ole. Vaikka niin välillä tuntuisikin, jokaisella elämällä on tarkoituksensa ja päämääränsä. Jokaisella ihmisellä on syy olemassa oloonsa. Ei yksikään ihminen ole turhaan tässä maailmassa. Vaikka nyt ei tuntuisi elämälläsi olevan mitään järkeä, älä luovuta, sillä elämä on kuin suklaakonvehti: et koskaan tiedä mitä se sisältää. Se saattaa olla makea tofee tai kirpeä rommi taikka maukas marsipaani. Et koskaan voi teitää mitä elämäsi tuo eteen. Joten älä luovuta, elämäsi ei ole kadoksissa, se on edessäsi.

Kun mietin monien kavereitteni elämää, tuntuu kuin moni heistä olisi kadoksissa, muttei kaikki. Missä kadoksiissa olevien elämä on? Miten he löytäävät sen? Mikä minusta tekee erilaiseksi kuin mitä he ovat? Uskoni Jeesukseen, vai? Kysymykseen en osaa vastata, mutta ainoastaan voin rukoilla heidän puolestaan.

Monesti mietin, mikä on mennyt pieleen joittenkin kavereitteni elämässä, mikä sai heidät lankemaan tai luovuttamaan? Miksi he antoivat periksi? Olivatko maailman paineet niin suuret? Tuntuu ettei maalla ole eroa... Onko se Suomi, Kroatia tai India, se ei muuta asiaa. Kaikkialla on sama ongelma. Kaikkialla ihmisiä painaa pelko yksinäisyydestä ja hylätyksi tulemisesta. Miten näille ihmisielle voidaan näyttää, että he eivät ole yksin. Heidän kanssaan on Jeesus aina, jos he vain antaavat Jeesukselle luvan olla ystävänsä. Myös sinä joka luet tätä, jos olet yksinäinen ja tuntuu ettei sinulla ole ketään jonka kanssa voisit jakaa elämän ilot ja surut, anna Jeeuskselle tillaa sydämmessäsi. Häneen voi luottaa, niin hyvässä kuin pahassakin. Kun Hänet kerran päästät sydäämeesi, Hän ei koskaan hylkää sinua. Sinä voi hylätä Jeesuksen, muttei Hän hylkää sinua. Hän on aina luonasi.

Vaikka tuntisit että elämässi on kadoksissa, ei ole koskaan liian myöhäistä löytää se!